Annoin ruusukaalille mahdollisuuden

Ruusukaali ei ole koskaan kuulunut suosikkeihini. Se vain ei maistu oikein miltään, tai ainakaan kovin hyvältä. Tästä syystä en ole sitä kotikeittiössäni koskaan edes kokannut. Sitten luin Hesarista jutun, jossa kehotettiin antamaan ruusukaalille mahdollisuus. Ja ohjekin vaikutti mielenkiintoiselta kuivattuine karpaloineen, vaahterasiirappeineen ja pekoneineen. Pekonilla aateloidun ruusukaalin ohje on julkaistu painetussa lehdessä 19.2.2015 ja löytyy myös netistä.

Pekonilla aateloidut ruusukaalit
valmistusaika 15 min
4 hengelle

2 valkosipulinkynttä
600 g ruusukaaleja
1 pkt (170 g) pekonia
¾ dl rypsiöljyä
noin 1 rkl vaahterasiirappia tai juoksevaa hunajaa
2 rkl paahdettuja saksanpähkinöitä rouhittuna
3 rkl kuivattuja karpaloita hienonnettuna
sormisuolaa
mustapippuria myllystä

* Kuori ja viipaloi valkosipulit. Puolita pienet ja lohko neljään osaan isot ruusukaalit. Kuutioi pekoni.

* Kuumenna öljy. pannussa. Lisää joukkoon valkosipulit ja pekonit. Paista muutama minuuttia koko ajan käännellen. Lisää joukkoon ruusukaalit ja jatka paistamista muutama minuutti. Lisää vaahterasiirappi ja paista sekoitellen hetki.

* Mausta suolalla ja pippurilla. Viimeistele saksanpähkinöillä ja karpaloilla. Jos olet yrttien ystävä, lisää joukkoon lehtipersiljaa tai timjamia.

Resepti: Sanna Kekäläinen

Ohje: **
Muutama minuutti? Siis kaksi, kolme vai neljä? Ja onko jotain kikkaa, josta voi päätellä milloin ruusukaalit ovat valmiita? Painetussa lehdessä ohjeen yhteydessä julkaistussa jutussa nimittäin varoiteltiin, ettei kaaleja saa ylikypsentää. Se on jutun mukaan suurin ja yleisin synti ruusukaalien valmistamisessa. Tätä peläten heittelin silti valkosipulia, pekonia, mausteita ja ruusukaalia pannulle.

Maku: *
Anteeksi nyt vain ruusukaali, mutta minusta ei tullut sinun ystävääsi vieläkään. Heitän harvoin ei-pilaantunutta ruokaa roskiin. Kun ylijääneitä ruusukaaleja oli pari päivää siirrelty jääkaapissa muiden ruokien tieltä, niin heitin ne pois. Koemaistaja epäili, että kaalit jäivät hieman raaoiksi, vaikka taisin ylittää ohjeen muutaman minuutin paistoajan. En kyllä usko, että kypsemmät pallurat olisivat maistuneet sen kummemmalta. Pekoni, vaahterasiirappi ja karpalot toivat jännää vivahdetta ruokaan, mutta eivät pelastaneet tätä annosta.